keskiviikko 21. tammikuuta 2015

Realismi 1850-1880



Romantiikan antama vääristynyt kuva todellisuudesta ei enää riittänyt 1850-luvun taiteilijoille ja kirjailijoille. Yhteiskunnassa tapahtuneet muutokset, varsinkin teollistuminen ja kaupungistuminen, herättivät ihmisissä kriittisyyttä. Romanttisen kuvailun ja arjen pakenemisen sijasta haluttiin kuvata todellisuutta sellaisena kuin se oikeasti on. Samaan aikaan luonnontieteiden ja teknologian saavutukset tukivat realismin objektiivista havainnointia. Realismin totuudenmukainen ote yhteiskunnasta nosti vähitellen yhteiskunnan epäkohdat esille, jotka saivatkin lopulta osakseen tosi paljon arvostelua monelta eri taiteilijatasolta. Realismi sai alkunsa 1850-luvun Ranskasta, josta se levisi vähitellen ympäri Euroopan muita valtioita.

Taustat, historialliset ja yhteiskunnalliset tapahtumat sekä murrokset

  • 1848 vallankumousten ’’hullu’’ vuosi
  • Lukuisat sodat ja kiistat valtioiden välillä
  • 1848 Marxin ja Engelsin Kommunistinen manifesti
  • 1859 Charles Darwin ja Lajien synty
  •  Kansallisvaltioideologian aikaansaama Euroopan kartan muodostuminen (esim. Italia 1870)
  •  1837-1901 kuningatar Viktoria Isossa-Britanniassa (viktoriaaninen aika)
Myös aikaisemmin mainitut teollistuminen ja kaupungistuminen aiheuttivat elinolojen huonontumista, luokkajaon vahvistumista ja toimeentulon vaarantumista.

Tyylipiirteet ja ominaisuudet

Ihmiset, varsinkin taiteilijat halusivat ottaa kantaa yhteiskunnassa tapahtuviin muutoksiin ja murroksiin. Ei enää tyydytty elämään pilvilinnoissa, vaan haluttiin saada aikaan muutos. Teoksien tekoon ei enää tarvittu mielikuvitusta, vaan aiheita saatiin ihan läheltä, nimittäin jokapäiväisestä arjesta. Arki osoitettiinkin arvottoman sijasta lumoavaksi. Realismin aikana vallinnut positivismi sai aikaan kehitysoptimismia ja edistysuskoa, joista varsinkin tieteilijät saivat lisäpotkua.
Realismin ajan ihmiset uskoivat, että ongelmat ratkaistaisiin asiantuntemuksella, empiirisin keinoin ja tutkimuksin sekä niiden sovelluksin, mutta ennen kaikkea pyrkimällä muutokseen. Positivismin rinnalla kulki myös determinismi-niminen aate, jossa ihmisen uskottiinkin olevan osa aineellista maailmaa ja yhteiskuntaa, joka määritteli hänen olemassaolonsa. Alla vielä muutamia tunnetuimpia tyylipiirteitä:


Ø  yhteiskuntakriittisyys
Ø  muutoksen halu
Ø  havainnointi ja konkreettisuus erittäin tärkeää
Ø  miljöön tarkka kuvaus
Ø  arkipäiväisyys
Ø  todenmukaisuus, realistisuus

Taidesuuntaukset

Realismin nimitys saatiin Gustave Courbet’lta taiteesta. Taiteella oli suuri merkitys tällä aikakaudella. Taitelijoille tuli oiva tilaisuus vangita ajan ilmiöt maalauksiin. Arvostettiin tarkkaa havainnointia ja yksityiskohtien esittelemistä, joten maalareiden oli korvatta ateljeet oikealla luonnolla. Kohdetta pyrittiin kuvaamaan tarkasti ja rehellisesti, puutteita unohtamatta. Käytössä olivat totuudenmukaiset ja valoisat värit. Realistien mielestä taiteen arvo ei riippunut kuvattavasta kohteesta vaan taulun toteutuksen tasosta. Aiheet vaihtelivat tyypeistä työntekoon. 


Gustave Courbet: Bonjour, Monsieur Courbet (1854)
 

Kirjallisuudessa
Realismin tehtävänä oli kuvata ympäristöä, miljöötä, tarkasti ja todenmukaisesti. Kirjallisuudessa yleistyi myös nk. tyyppien kuvailu. Kirjallisuuden päähenkilöt olivat usein tavallisia ihmisiä, esim. työmiehiä tai jostakin tietystä säädystä. Tärkeänä ’’inspiraationlähteenä’’ olivat konkreettinen havainnointi ja arkielämän tapahtumat. Näiden työvälineiden avulla mm. kirjoitettu kieli rikastui, kun murteet ja puhekieli alkoivat näkyä myös kirjallisuudessa. Juonenkäänteet ja jännitys vähenivät, tärkeämpää oli tarinan johdonmukainen eteneminen ja asioiden suoraan ilmaiseminen. Realismin vaikutusvaltaisimmat kirjallisuudenlajit olivat:
Ø  Romaanit (etelässä enemmän)
Ø  Näytelmät (pohjoisessa enemmän)

Esimerkkejä realismin ajan kirjailijoista ja heidän teoksistaan:
Gustave Flaubert: Rouva Bovary (1857)
Fjodor Dostojevski: Rikos ja rangaistus (1867)
Leo Tolstoi: Sota ja rauha (1865-1869)
Minna Canth: Työmiehen vaimo (1885)
Charles Dickens: Oliver Twist (1838)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti