Modernismi 1900-1950

Ensimmäinen ja toinen maailmansota, teknologian kehitys, teollistuminen ja lamat muuttivat maailmaa, ja ihmisten elämää. Muutoksesta tuli osa arkipäivää, joten ihmisten oli pakko sopeutua siihen. Modernismi syntyi maailmassa tapahtuvien muutosten pohjalta, ja tarjosi vastauksia uutta ympäröivää maailmaa koskeviin kysymyksiin. Modernistit halusivat tuoda esiin uusia taiteen ja kirjallisuuden suuntauksia, ja heidän tavoitteenaan oli rikkoa vanhoja kaavoja uutta luomalla.

Modernismin pääpiirteitä olivat:

•  uudenlainen runomuoto, joka oli vapaamittainen, arkipäivän puhekielellä kirjoitettu, eikä siinä ollut loppusointuja

• kaikkitietävän kertojan ja juonen kronologisuuden hylkääminen

• tajunnanvirtatekniikka, joka tarkoittaa tunteiden, ajatusten, elämysten ja muistikuvien virtaa mielessä, ja niiden kuvaamista kirjallisuudessa

• sekoitus eri tyylivirtauksia

• risteytyvät aikatasot (kerronta kulkee eri ajoissa)

Modernismi näkyi myös taiteessa. Modernin taiteen alalajeja ovat esimerkiksi ekspressionismi, surrealismi, dadaismi ja kubismi. Modernistisia taiteilijoita olivat esim.

·         ekspressionismi: Edvard Munch (1863–1944)

·         surrealismi: Salvador Dali (1904-1989)

·         dadaismi: Marcel Duchamp (1887-1968)

·         kubismi: Pablo Picasso (1881-1973)

Muiston pysyvyys (1931), Salvador Dali

Modernistisia kirjailijoita

Franz Kafka (1883-1924)

Kafka oli tsekinjuutalainen kirjailija, ja kaikki hänen teoksensa ovat jollain tavalla absurdeja. Hän kuoli nuorena, ja osa hänen tuotannostaan julkaistiin vasta hänen kuolemansa jälkeen, esimerkiksi kuuluisat teokset Linna (1926) ja Amerikka (1927). Kafka vaikutti suuresti kirjallisuuden kehitykseen, ja monet kirjailijat hänen jälkeensä ottivat vaikutteita hänen romaaneistaan.

Eräs hänen merkittävimmistä teoksistaan on Oikeusjuttu (1925), jossa teoksen päähenkilö Josef K. ei saa koskaan selville sitä, mistä häntä syytetään. Teoksen absurdius käy ilmi yksilön selviytymisessä yhteiskunnan arvaamattomissa käsissä.

 

Ernest Hemingway (1899-1961)

Ernest Hemingway oli yhdysvaltalainen kirjailija. Hän kirjoitti useita romaaneja, esimerkiksi Kenelle kellot soivat (For Whom the bell tolls 1940) ja Vanhus ja meri (The Old Man and the Sea 1952). Hänen teoksistaan pidettiin paljon, ja hänen tyylinsä kirjoittaa vaikutti useisiin modernistisiin kirjailijoihin. Hemingway kuului yhdessä monen muun kirjailijan, esim. F. Scott Fitzgeraldin, kanssa ”kadotettuun sukupolveen”, joka tarkoitti nuoria yhdysvaltalaisia kirjailijoita, joita ensimmäinen maailmansota oli koetellut, ja jotka olivat muuttaneet 1920-luvulla Pariisiin kirjoittamaan romaaneja. Hemingway teki käsitteen ”kadotettu sukupolvi” tunnetuksi teoksessaan Ja aurinko nousee ( The Sun also rises 1926). Hän sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 1952.